Vaillinaista ihmettelyä

Mikä on populistipuolue?

 

Kertokaa miten ja miksi yksi puolue on populistipuolue - kun taas toinen ei?

Jos molempien tavoitteena on voittaa puolelleen kannattajia - puhumalla asioista sillä tavalla joka vetoaa heidän omiin kannattajiinsa ja eniten hyödyttää puoluetta itseään?

Jos joku lupaa 50 000 tai 100 000 uutta työpaikkaa ja se ei toteudu - miksi tämä puolue ei ole populistipuolue? Onko kyse nimenomaan siitä mistä asiasta joku puhuu, vai onko kyse siitä kuka puhuu - kun populistileimaa sovitellaan?

Onko populismi siis hyvä vai paha asia? Onko niin että taistelussa hyvän ja pahan välillä, paha on populisti ja hyvä ei - mikä koskee myös puolueita? Eli jälleen kerran, asteikko on 0 tai 100, musta tai valkoinen, mutta ei koskaan mitään siltä väliltä. 

Ja aikuiset ihmiset, lopettaa nyt jo se höpötys siitä miten jollakin mystisellä pelottelulla ja mustamaalauksella on saat noin puoli miljoonaa ihmistä äänestämään perussuomalaisia. Eiköhän ole niin, että tuohon määrään ääniä mahtuu tilastollisesti ihan yhtä paljon diversiteettiä äänestäjien syissä kuin muidenkin vastaavan äänimäärän saaneiden kesken? Toki jos tästä on tutkimusta joka todistaa toisin niin lukaisen sen mielelläni.

Edelleen: Tynkkynen on oikeassa siksi, että hän vetää nyt sitä samaa linjaa kuin ennen vaaleja - kun taas Sipilä, Stubb ja Soini ovat vasta ääntenlaskun jälkeen muodostaneet nykyisen linjansa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Kaikki puolueet yrittävät vedota kansanjoukkoihin tavalla ja toisella, ovat siinä mielessä populisteja.

Mutta sitten on puolueita, jotka väittävät, että lopettavat valtion velkaantumisen ja samalla lisäävät tulonsiirtoja tai lupaavat työmiehille lisää palkkaa ja yrittäjille halvempaa työnvoimaa, että heidän tarvitsisi maksaa vähemmän palkkaa työmiehille. Populismi tässä merkityksessä on täysin vastakkaisten vaalilupausten antamista riippuen siitä, minkälaista kannattajaryhmää yrittää vakuuttaa äänestämään puoluetta.

Käyttäjän timoandersson kuva
Timo Andersson

Ensin on vastattava vaikeaan kysymykseen, mitä on syytä tarkoittaa populismilla, jolla perinteisesti lienee ymmärretty ideologiaa, jolla tavoitellaan sellaista kansaa, jolla ei ole johtajia tai jonka johtajat ovat jollakin tavoin kansaa (esimerkiksi kansaomaisia ylimyksiä) tai (esimerkiksi mystisesti) yhtä kansan kanssa.

Populismi on antielitismiä, jota on voitu käyttää ponnahduslautana autoritäärisiin johtajuusrakenteisiin (kuten demokraattistakin ideologiaa).Tälläisenä teknisenä terminä populismille voisi olla käyttöä,

Populismin ja demokraattisen ideologian erona on, ettei populismi välttämättä nojautu valtioon, byrokratiaan, formaalisiin instituutioihin, ja että se on voinut muodostaa hybridin anarkismin kanssa (1800-luvun lopun Venäjän vallankumousliikkeen jotkut virtaukset tai iberialaiset ja yleensä latinalaisen maailman vastaavat ilmiöt) ja osuuskuntaliikkeen kanssa (Pohjois-Amerikka 1800-luvun lopulla). Populimsin ilmenmismuodot näyttävät vaihtelevan kulttuuripiireittäin.

Populismi-sana on menettänyt paljon reaalisisältöään, kun sillä ei tarkoiteta muuta kuin kansan "kosiskelua". Vasemmsiolainen tai oikeistolainen joukkoliike voi olla populistinen yllä mainitsemasani mielessä, jos on jokin syy erotalla ne tavanomaisemmista joukkoliikkeistä.

Yleinen määritelmä jää avoimeksi, koska sanoille kansa, johtaja tai eliitti voidaan antaa erilaisia etnisiä, taloudellisia, poliittisia tai sosiaalisia merkityksiä. Hedelmällisiä analyysejä voidaan esittää jos analyysikohteet on valittu jostakin yhteiskunnallisesta kontekstista. Mussolinin fasismin, Saksan kansallissosialismin yms. joukkoliikkeiden ymmärtämisessä populismi voi olla hedelmällinen termi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Todella hieno ja analyyttinen vastauskommentti! Todennäköisesti blogisti nimeltään "Wahlroos" sen myös ymmärtää, mutta se ei vastanne "tuulipukukansan" pähkäilyihin.

Oscari Wirola

Timo hyvä, kiitos hienosta populismin määrittelystä. Oli parasta mitä olen ilmiön analyysina lukenut. Juuri tuo loppuhuipennus, että ehkäpä parhaita kohteita olisivat Beniton ja Aatun poliittiset rakenteet.

Käyttäjän harriwahlroos kuva
Harri Wahlroos

Moi Timo. Kiitos hyvästä kommentistasi. Tämän kommentin soisi lukevan monen populisti-korttia viljelevän tahon.

Käyttäjän rover kuva
Veikko Virta

Perinteisillä puolueilla on joki ideologia tai ainakin agenda. Esim. Kokoomus toteuttaa hallituksesa määrätietoisesti ideologiaansa. Persuilla ei ole mitään vastaavaa. On vain yhdessä mainostoimiston (Juusela) kanssa kokoonpantu lista tavoitteista, jotka voisivat miellyttää äänestäjiä. Ainoa todellinen tavoite on Soinin halu valtaan, jonka hän oppi Kekkosen syrjimältä Vennamolta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Eilisiltana katselin Marja Sannikan haastattelemaa Ville Niinistöä (Kioski/"Marjan vallassa"):

Siinä esiintyi ainaskin pesunkestävä populisti (kosiskelija)!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

EU:ssa populisteiksi kutsutaan liittovaltiokehitystä vastustavia puolueita.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi

Minusta kaikki puolueet ovat enemmän tai vähemmän populistisia, jos se on kansan kosiskelua ja tyhjien vaalilupausten antamista. Olen ihmetellyt, miksi populismi on hyvä ilmaisu joillekin puolueille, mutta vaikkapa äärioikeistolaisuus on huono. Mielestäni populismi on halventava sana. Silti sitä käyttävät niin populistit itsestään kuin populistien leimaajatkin. Sen sijaan on valtavan suuri kynnys nimetä ketään äärioikeistolaiseksi, eikä kukaan halua itse kuulua siihen kategoriaan. Minun mielestäni äärioikeistolaisuus ei ole samalla tavalla halventava nimi kuin populismi. Äärioikeisto vain määrittelee sen, mihin kohtaan poliittista karttaa puolue tai liike kuuluu.

Toimituksen poiminnat