Vaillinaista ihmettelyä

Pingviinit ja Jääkarhut

Voivatko jääkarhut ja pingviinit olla koskaan keskenään ystäviä? Tuntuisi siltä, että kuilu niiden välillä on liian suuri siihen, että tuo kynnys koskaan ylitettäisiin - monestakin syystä. 

Eräs henkilö totesi osuvasti, että Linnaeus oli huumorimiehiä antaessaan nimen "Homo Sapiens" edustamallemme lajille. Älykäs kyllä, viisas ei niinkään. Tämä ajatus johtuu väkisin mieleen, seuratessa keskustelua likipitäen mistä tahansa päivän poliittisesta aiheesta. Näyttäisi siltä, että ainut todellinen pyrkimys eri klikkien välillä on vastakkainasettelun synnyttäminen. Oli kyse sitten sotesta, maahanmuutosta, lakosta tai eurosta - konsensuksen sijaan tärkeintä on konfrontaatio.

Toisaalta väitetään, että länsimainen yhteiskuntajärjestyksemme perustuu yksilön vapauksiin ja yksilön vastuisiin. SIlti tuntuisi siltä, että yhä enenemissä määrin tätä yhteiskuntaa ohjataan kollektivismilla. Media, poliittiset puolueet ja erilaiset ryhmittymät ja kansalaisjärjestöt kerääntyvät omien agendojensa ääreen ja sinä olet joko niiden puolella (absoluuttinen hyvä) tai niitä vastaan (absoluuttinen paha). 

Onhan se tietysti hyvin individualistista, että saamme kaikki vapaasti äänestää, vapaasti kirjoitella nettiin ja vapaasti (lain rajoissa) päättää mitä elämällemme teemme. Yhteikunnan tai ihmiskunnan näkökulmasta katsottuna nämä näennäiset vapaudet kuitenkin mielestäni peittyvät sen alle, että ohjaavia liikkeitä eivät tee yksilöt yhdessä, vaan erilaiset kollektiivit - pääsääntöisesti omia etuja suojellekseen.

Jos me olemme tai olisimme viisaita, emmekö pystyisi päätöksentekoon ilman että jokin komitea tai elin ensin päättää siitä, mitä saamme päättää? Jos me pyrkisimme konsensukseen eikö sitä puoltaisi parhaiten se, että tekisimme päätöksiä yksilöinä mutta yhdessä (ennalta arvaamaton lopputulos) - eikä niin että teemme päätökset ryhmänä mutta ykslöinä (ennalta tiedossa oleva ryhmäpäätös). 

Laajimmassa mahdollisessa kontekstissa kysymys koskee sitä, onko tämän homo sapiensin track-record esimerkiksi viimeisen sadan vuoden ajalta sellainen, että meidän on rationaalista uskoa asioiden pikkuhiljaa etenevän hyvään suuntaan, jos jatkamme nykyistä toimintamalliamme? Ratkaistaanko puhtaan veden, ruoan ja ilman perustarve nykyisellä menolla? 

Pingviinien ja Jääkarhujen suhteen ongelmana on, että kyseessä ei ole vain kunnia- tai egokysymys. Viisaiden yksilöiden yhdessä tekemät päätökset voisivat väistämättä johtaa uuteen, ennaltanäkemättömään maailmanjärjestykseen joka olisi väistämättä enemmän jonkun näkökulmasta ja vähemmän toisten näkökulmasta katsottuna. 

Olisitko sinä, Persu, Vassari, Demari tai Kokkari - valmis siihen, että päätöksiä eivät tee ryhmät vaan ihmiset ja että vastoin sinun pyhinä pitämiäsi doktriinejakin tehtyyn yhteiseen päätökseen, on sitouduttava?

Tiestysti joku voisi sanoa, että näinhän me nytkin teemme: näinhän meidän järjestelmämme toimii. Tästä voi mielestäni olla montaa mieltä, ilman että esiin tarvitsee tuoda sen kummempia salaliittoteoriota.  Perustuuko järjestelmämme yhteisten asioiden parantamiseen, vai ryhmien pysyvien etujen turvaamiseen?

Hieman sekavaa ja viimeistelemätöntä pohdintaa, saa korjata ja jalostaa. Ruotsalaista skedepunkkia ysärillä kuunnelleet tunnistavat otsikon analogian :)

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Pingviinien ja jääkarhujen ystävyyden este on se, että pingviinit elävät etelässä, jääkarhut pohjoisessa. Ihmisissäkin on perustavanlaatuisia eroja.

Käyttäjän harriwahlroos kuva
Harri Wahlroos

Juuri näin. Tekstissäni ne toimivat kuitenkin metaforina.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Kyllä, mutta usein ihmisetkin ovat kuin eri planeetoilta, jopa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Usein lasten piiretyissä pingviinit, hylkeet ja jääkarhut elävät sulassa sovussa pohjoisella napapiirillä kaloja syöden ja kerran vuodessa pohjoisnavan piparminttusauvan kohdalta esiin putkahtaa Joulupukki. Näin meidän lapsille uskotellaan kun olemme tuoneet Euroopan sivistyksen keskelle Amerikkalaista kulrruuria. Jos nuo kolme eläintä todellisuudessa laitettaisiin samaan koppiin niin hylje söisi pingviinin ja jääkarhu hylkeen. Sitäpaitsi pohjoisnavalla ei ole piparminttutankoa dikä Joulupukkia. Mitä ihmisen älykkyyteen tulee, lajikehitystä ohjaa nyt digitalisoitumisen aikana aivojen kustannustehokkuus* ja ilmaston muutos jotka johtavat joidenkin teoreetikkojen mukaan kohti lyhyempää, suurisilmäistä, ja tyhmempää ihmistä.

*aivot siis laiskistuvat

Toimituksen poiminnat